Tiedote: Peurungan 50 toimintavuotta

Viiden vuosikymmenen aikana kuntoutuksen kohderyhmät ovat Peurungassa vaihtuneet ja koko kuntoutusajattelun luonne muuttunut. Tänä päivänä kuntoutusjaksot ovat aikaisempaa lyhyempiä ja niiden sisältö rakentuu moniammatillisen lähestymistavan pohjalta. Vielä 2000-luvun alkupuolella Peurungassa kirjattiin 67 000 kuntoutusvuorokautta, tällä hetkellä noin 20 000. Myös kuntoutuksissa on lähdetty hyödyntämään etätoteutuksia.

Ensimmäinen kuntoutusjakso Peurungassa alkoi kesäkuussa 1974. Kuntoutukseen saapui tuolloin myös presidentti Urho Kekkonen, joka käytti toiminnan alkuvaiheessa arvovaltaansa kuntoutussäätiön taloudellisten haasteiden ratkaisemiseksi.

Toiminnan kehittäminen on ollut välttämätöntä kysynnän ja asiakaskunnan muuttuessa, ja tänä päivänä Peurunka on paljon muutakin kuin kuntoutusta. Kylpylä, majoitus- ja ravintolapalvelut, Peurunka Areena sekä hyvinvointiin liittyvät palvelut tarjoavat kuluttajille ja yrityksille monipuoliset mahdollisuudet hyvinvoinnin lisäämiseen ja arjesta irtautumiseen.

Vielä 1960-luvulla veteraanikuntoutus Suomessa oli lapsenkengissä. Ajatus veteraanien lomanvietto- ja kuntoutuspaikasta, eräänlaisesta ”ukkokodista”, nousi esille, kun joukko keskisuomalaisia jalkaväkirykmenteissä sodan aikana palvelleita miehiä kokoontui vuonna 1967.

Ikääntymisen myötä monen veteraanin sota-aikaiset vammat olivat alkaneet oireilla. Veteraaneilla oli ajatus, että Suomessa aloitettaisiin ennaltaehkäisevä kuntoutustyö sodan käyneille miehille. Sen avulla veteraanit jaksaisivat paremmin työelämässä, kertoo Peurungan 50-vuotishistoriaa työstävä filosofian tohtori Ari Manninen.

Raha-avustusten hakemiseksi perustettiin vuonna 1968 Korsuveljesten Kuntouttamislaitoksen kannatusyhdistys ry, jonka tavoitteena oli rakentaa kuntouttamislaitos Peurunkajärven rantaan Laukaaseen. Mukaan haluttiin myös muita asiasta kiinnostuneita yhteisöjä, minkä vuoksi marraskuussa 1968 perustettiin Korsuveljesten kuntosäätiö. Vuonna 1975 sen nimi muutettiin muotoon Kuntoutumis- ja liikuntasäätiö Peurunka.

Manninen sanoo, että silloisiin resursseihin nähden korsuveljesten tavoitteet olivat kovat ja optimistiset. Veteraanit halusivat vaikuttaa koko maan terveyspolitiikkaan samaan aikaan, kun maassa valmisteltiin kansanterveyslakia.

Laukaan kunnalla oli alkuvaiheessa tärkeä rooli hankkeen mahdollistajana, kun se ensin vuokrasi ja myöhemmin lahjoitti Pölkinahon entisen lastenkodin ja sen maa-alueet kuntoutuskeskuksen perustamiseksi 1960-luvun lopulla. Ilman maa-aluetta säätiöllä ei olisi ollut riittävää omaisuutta säätiön rekisteröimiseksi

Peurungan rakentaminen aloitettiin vuonna 1973, ja ensimmäiset asiakkaat saapuivat koeluonteiseen kuntoutukseen 7.6.1974. Ensimmäisten kuntoutujien mukana oli myös presidentti Urho Kekkonen. Pian rakentamisen jälkeen säätiö ajautui taloudellisiin vaikeuksiin muun muassa lyhytaikaisten lainojen vuoksi.

Kekkosella oli tärkeä rooli Peurungan alkuvaiheiden taloudellisten vaikeuksien voittamisessa. Hänen ansiostaan Peurunka sai myös runsaasti julkisuutta, Manninen toteaa.

Kekkonen oli vaikuttamassa siihen, että Kansaneläkelaitos tuli vuonna 1976 mukaan säätiön toimintaan. Myöhemmin Kela on irtautunut toiminnasta, mutta se on edelleen tärkeä kuntoutusten maksaja.

Kekkosen tunnettu lausahdus on edelleen Peurungan tunnuslause: ”Kaikki syyt, jotka estävät meitä säännöllisesti liikkumasta, ovat tekosyitä”.

Mannisen mukaan Peurunka oli alusta lähtien kuntoutuksen edelläkävijä Suomessa. Vaikka liikunta oli kuntoutusfilosofian tukipilari, se ei ollut itsetarkoitus, vaan väline. Peurungassa puhuttiin aina asiakkaista, ei potilaista.

Tavoitteena oli saada elintapoihin pysyvä muutos, johon kuului kuntoutusta estävien psyykkisten ja sosiaalisten esteiden poistaminen ja esimerkiksi ravintotottumusten muuttaminen. Jokaiselle kuntoutujalle pyrittiin löytämään liikuntamuoto, jota hän voisi jatkaa myös kotona.

 

Kuntoutukseen tulossa myös etätoteutuksia

Viidessä vuosikymmenessä korsuveljesten haave ukkokodista on kasvanut valtakunnallisesti merkittäväksi kuntoutuksen, hyvinvoinnin ja vapaa-ajan keskukseksi.

Kun Peurunka aloitti toimintansa, sotien veteraanit olivat kuntoutuksen tärkein kohderyhmä. Veteraanien kuntoutusmäärä alkoi pudota 2000-luvulle tultaessa. Vielä 2000-luvun alussa veteraaneilla oli 30 000 kuntoutusvuorokautta, vuonna 2023 enää 800.

Kuntoutuspalveluiden johtaja Jarna Ahonen on seurannut kuntoutuksen kehitystä siitä lähtien, kun hän aloitti työnsä Peurungassa vuonna 1988.

Kaikkien asiakasryhmien kuntoutusjaksot ovat lyhentyneet. Vielä 1980-luvulla viipymät olivat pitkiä, sillä kuntoutusjaksot kestivät jopa 4–5 viikkoa. Nykyään kuntoutuksen kesto on tavallisesti 3–5 vuorokautta, Ahonen kertoo.

Peurungan kuntoutusliiketoiminta työllistää reilut 50 työntekijää. Palkkalistoilla on monen eri alan ammattilaisia, kuten fysioterapeutteja, psykologeja, toimintaterapeutteja, terveyden- ja sairaanhoitajia, ravitsemusterapeutteja sekä hallintohenkilökuntaa. Palveluja ostetaan myös ulkopuolisilta asiantuntijoilta.

Vielä 1990-luvulla kuntoutuksessa korostui vahva painotus fyysiseen harjoitteluun. Silloin kuntoutujat kertoivat treenanneensa jo kotona selviytyäkseen liikuntapainotteisesta kuntoutusjaksosta. Myös passiiviset hoidot, kuten hieronta, kuuluivat osaksi kuntoutusta, Ahonen sanoo.

Nykyään fyysisen harjoittelun osuus on noin 20 prosenttia. Sen lisäksi kuntoutujat saavat esimerkiksi terveys- ja ravitsemusneuvontaa, tietoa liikunnan merkityksestä sekä vinkkejä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseksi – henkistä jaksamista unohtamatta. Kuntoutuksen sisältö sovitetaan kuntoutujan tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta.

Veteraanien tilalle on tullut uusia kohderyhmiä. Kansaneläkelaitos on edelleen merkittävin kuntoutuksen järjestäjä, mutta myös vakuutusyhtiöt kustantavat kuntoutusjaksoja esimerkiksi tapaturmaisesti loukkaantuneille.

Oma uskoni kuntoutuksen merkitykseen on vahva, vaikka tuntuu siltä, että kuntoutukseen kohdistuvat määrärahat vähenevät vuosi vuodelta. Tänä päivänä kuntoutukseen tulee yhä enemmän ihmisiä omalla kustannuksella, mikä kertoo halusta pitää huolta omasta hyvinvoinnista. Nähtävissä ovat työssä jaksamisen haasteet. Esimerkiksi Kelan tukeman Kiila-kuntoutuksen tavoitteena on tukea työkykyä ja auttaa pysymään työelämässä, Ahonen kertoo.

Etätoteutuksia pystytään nykyään hyödyntämään myös kuntoutuksessa, ja Ahonen uskoo niiden lisääntyvän tulevaisuudessa.

Esimerkiksi diabeteskuntoutuksessa kuntoutujat ovat kolme päivää Peurungassa. Sen jälkeen kuntoutus jatkuu verkkotapaamisilla ja -tehtävillä. Ensi syksynä aloitamme TULES-kuntoutuksen kokonaan etätoteutuksena. Se sopii erityisesti kuntoutujille, joilla ei ole mahdollisuutta tulla useaksi päiväksi paikan päälle.

Peurunka vaalii veteraanien perintöä

Kuntoutumis- ja liikuntasäätiö Peurungan hallituksen puheenjohtaja Markku Seppä korostaa sitä, että veteraanien rohkeat avaukset 1960-luvulla ovat kantaneet tähän päivään asti.

Vaalimme keskisuomalaisten veteraanien perintöä jatkamalla Peurungan toimintaa ja kehittämillä sitä edelleen. Esimerkiksi lahjoitukset ja säätiön hyväksi tehdyt testamentit käytetään yleishyödylliseen tarkoitukseen: kansalaisten kunnon, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, Seppä tiivistää.

Suomen Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtajana vuoteen 2018 saakka toiminut Seppä on ollut Peurungan hallituksessa vuodesta 2009. Hallinnollisesti Peurungan toiminnasta vastaavat tänä päivänä Kuntoutumis- ja liikuntasäätiö Peurunka ja sen tytäryhtiö Peurunka Oy.

Jo toiminnan alkuvaiheessa oli selvää, että yleishyödyllistä toimintaa harjoittava säätiö ei voi harjoittaa liiketoimintaa. Hotelli- ja ravintolatoiminnan pohjalle perustettiin vuonna 1978 Kuntopolku Oy, joka vuonna 2017 vaihtoi nimensä Peurunka Oy:ksi, Seppä tarkentaa.

Osakeyhtiön perustamisen yhteydessä säätiölle jäivät kuntoutustoiminta sekä maa-alueiden ja kiinteistöjen omistus. Vuonna 2017 toteutetun liiketoimintakaupan yhteydessä kuntoutusliiketoiminta myytiin Peurunka Oy:lle.

Säätiö edistää kuntoutumisen kehittämistä tukemalla aihepiiriin liittyvää tutkimustyötä ja omistaa Peurungan maa-alueet ja kiinteistöt. Puolitoista vuotta sitten säätiö osti viereisen tilan 32,5 hehtaaria tulevia laajentumistarpeita ajatellen. Nyt maa-alueita on säätiön omistuksessa kaikkiaan noin 60 hehtaaria.

Säätiön omistamissa kiinteistöissä on noin 27 000 kerrosneliömetriä. Sepän mukaan kiinteistöjen toiminnallisuuden ja energiatehokkuuden parantaminen on lähiajan tärkeimpiä kehittämishankkeita.

Tavoitteena on muun muassa tehdä laiteinvestointeja, joiden avulla kiinteistöjen hukkaenergia saadaan talteen käytettäväksi uudelleen. Suurin osa rakennuskannasta on peräisin 1970-luvulta ja se vaatii aika ajoin toiminnallisia uudistuksia.

Sepän mukaan Peurungan ekosysteemissä olisi tilaa yrityksille, jotka täydentävät Peurungan palvelutarjontaa.

Tavoitteena on koko ajan kehittää Peurungan toimintaa. Siihen on hyvät mahdollisuudet myös siksi, että käyttämätöntä rakennusoikeutta on jäljellä runsaasti. Tällä hetkellä tosin monet taloudelliset epävarmuudet yhteiskunnassa hidastavat suunnitelmia. Mielestäni Peurunka on kokonaisuutena onnistunut hyvin uudistumaan viiden vuosikymmenen varrella, vaikka asiakaskunta ja kysyntä ovat muuttuneet.

Uusi kylpylä ja Peurunka Areena vetovoimatekijöinä

Peurunka on tänä päivänä paljon muutakin kuin kuntoutuskeskus. Tarjolla on laaja vapaa-aikaan ja hyvinvointiin liittyvä palvelutarjonta. Peurunka Oy:n toimitusjohtaja Timo Kaisla sanoo, että jo toiminnan alkuvuosina Peurungan miljöö oli lähialueen asukkaille houkutteleva paikka liikkua ja virkistäytyä.

Suuri muutos toiminnassamme tapahtui syksyllä 2011, kun uusi kylpylä avattiin. Keväällä 2012 valmistui monitoimitila, noin 740 neliömetrin laajuinen Peurunka Areena. Rakennustöiden yhteydessä purettiin pois Peurungan maamerkki, vanha UKK-kupoli, joka oli tullut käyttöikänsä päähän, Kaisla kertoo.

Peurunka Areena tarjoaa tilaa monenlaisten tapahtumien järjestämiseen. Se muuntautuu esimerkiksi liikunta- tai konserttitilaksi ja suurten yritystapahtumien järjestämiseen.

Peurungalla on pitkä historia, mutta me olemme kyenneet kehittämään palvelutarjontaamme kysynnän ja kohderyhmien muuttuessa. Muutos on ollut välttämätöntä, jotta toiminnallamme olisi taloudellisesti kestävä pohja. Ne keskukset, jotka eivät ole investoineet uuteen, ovat joutuneet lopettamaan toimintansa.

Peurungalla on kolme tärkeää asiakasryhmää: kuntoutujat, yritykset ja kuluttajat. Kyselyissä on noussut esille, että kuluttaja-asiakkaiden ohella myös yritysasiakkaat pitävät kylpylää tärkeänä vetovoimatekijänä. Kuluttajatutkimukset ovat myös osoittaneet, että varsinkin lomakausien aikana suurin osa asiakkaista tulee Keski-Suomen ulkopuolelta.

Arkiliikevaihtoa tuovat kuntoutujat, mutta erityisesti lomasesonkeina kuluttaja-asiakkaiden merkitys on kasvanut.

Kaisla sanoo, että kaikenlainen luonnossa liikkuminen on tänä päivänä suosittua ja siihen Peurungan alue keskisuomalaisessa luonnossa järven rannalla sopii loistavasti.

Kylpylä on edelleen vahva selkäranka Peurungan kaltaisessa keskuksessa. Lisäksi olemme koko ajan kehittäneet hyvinvointiin, kuntoiluun ja luontoon liittyviä aktiviteetteja. Esimerkiksi maastopyöräily on tänä päivänä suosittu liikuntamuoto. Lähiympäristössämme on viitoitettuja maastopyöräilyreittejä, joita paikalliset yhdistykset pitävät yllä ympäri vuoden.

Lähitulevaisuuden suunnitelmissa on kehittää erityisesti Peurunkajärven rannan toimintoja. Ensi kesänä vesipuistoa kehitetään edelleen huomioiden perheen pienimpien vaatimukset.

Meidän on seurattava koko ajan, millaisia vapaa-ajan trendejä ihmisillä on ja kehitettävä tarjontaa sen pohjalta. Koska asiakkaiden vaatimustaso nousee, meidän on myös huolehdittava siitä, että tarjoamamme majoitus- ja ravintolapalvelut ovat laadukkaita, Kaisla miettii.

Lisätietoja:

Peurunka Oy:n toimitusjohtaja Timo Kaisla, p. 020 751 6500
Kuntoutumis- ja liikuntasäätiö Peurungan hallituksen puheenjohtaja Markku Seppä, p. 0400 921 332

Lisätietoja

Markku Seppä

hallituksen puheenjohtaja
PEURUNKA 50-vuotta

Aiheesta lisää

Tiedote: Veteraanikuntoutus jatkuu Peurungassa

Lue lisää