Terveys ja toimintakyky työkyvyn perustana
Artikkelin kirjoittaja on Peurungassa työskentelevä pyskologi Jenni Häikiö
Työkykyä voidaan lähestyä professori Juhani Ilmarisen kehittämän työkykytalon mallin kautta. Mallissa työkykytalo muodostuu kerroksista, jotka vaikuttavat toisiinsa. Työkykytalon perustan muodostavat terveys ja toimintakyky. Muita kerroksia ovat: osaaminen, arvot, asenteet, motivaatio sekä johtaminen, työyhteisö ja työolot. Työkykytalon nähdään toimivan ja pysyvän pystyssä, kun eri kerrokset tukevat toisiaan. Näkemys Työkykytalon perustan tärkeydestä tuntuu olevan jaettu. Työkyvyn ylläpito nähdään vaikeana ilman riittävää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä ja terveyttä.
Miksi sitten niin monen työelämässä olevan työkykyä uhkaavat fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja terveyteen liittyvät haasteet?
Vastaus ei ole yksiselitteinen.
Tiedetään, että keskeisillä elintavoilla, kuten riittävällä nukkumisella, liikunnalla, monipuolisella ravinnolla, päihteiden kohtuukäytöllä, tai välttämisellä ja mielekkäillä ihmissuhteilla voidaan vaikuttaa kokonaisterveyteen ja tätä kautta työkykyyn.
Vastuu työkyvyn perustan muodostavan terveyden ja toimintakyvyn ylläpidosta voidaan ajatella olevan paljolti ihmisellä itsellään. Kokonaisterveyden kannalta keskeisistä elintavoista ja työkyvyn perusteista huolehtiminen vaatii kuitenkin voimavaroja.
Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan sekä suomalaisten työikäisten halussa, että kyvyssä tehdä työtä on tapahtunut heikkenemistä. Joka neljännellä on kohonnut riski työuupumukseen tai todennäköinen työuupumus. Tulos on huolestuttava. Työuupuneena ihmisen mahdollisuudet huolehtia omasta hyvinvoinnistaan heikkenevät.
Kohtaamani työssään uupuneet ihmiset ovat kuvanneet, että voimavaroja itsestä huolehtimiseen ei yksinkertaisesti ole. Onko mitään siis tehtävissä?
Työantaja voi tukea työntekijän työkykytalon perustaa eri tavoin. Työkykytalo mallissa eri kerrosten nähdään vaikuttavan toisiinsa. Työantaja voi vaikuttaa työntekijöiden työkykyyn johtamisen sekä työyhteisöön ja työoloihin vaikuttamisen kautta. Työn liialliset vaatimukset suhteessa käytössä oleviin resursseihin, jatkuva kiire ja muutos sekä tarve kehittyä ja sopeutua voivat heikentää työkykytalon alempien kerrosten toimivuutta. Työkyvyltään normaalisti suoriutuvan työntekijän työkyvyn perusta, eli terveys ja toimintakyky voi alkaa heiketä, jos johtaminen ja työolosuhteet eivät tue, vaan heikentävät työkykyä.
Keskustellessani työntekijöiden kanssa heidän työkykyynsä vaikuttavista asioista, vastauksissa korostuvat usein perusasiat, kuten mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön sekä kokemus siitä, että johto arvostaa, välittää ja kuuntelee. Ulkopuolisen korviin toiveet kuulostavat varsin maltillisilta. Silti yhä useampi uupuu töissä.
On myös hyvä muistaa, että osa suomalaisista on täsmätyökykyisiä, eli heidän työ- ja toimintakykynsä on heikentynyt esimerkiksi vamman, sairauden tai sosiaalisten syiden vuoksi. Työkyvyssä tapahtuu myös muutosta työuran eri vaiheissa toimintakyvyn muuttuessa. Työkyky voi heikentyä myös väliaikaisesti esimerkiksi yllättävän elämäntapahtuman seurauksena.
Peurungan keinot työkyvyn ylläpitoon
Peurungan yrityksille suunnatuissa Kuntoremonttikursseissa ja Kiila-kuntoutuskurssissa työkykyä lähestytään käytännönläheisesti keskittyen työkyvyn pohjakerrokseen, eli terveyteen ja toimintakykyyn. Käsiteltäviä asioita ovat mm. liikunnan merkitys toimintakyvylle, terveyttä ylläpitävä ravitsemus sekä keinot säädellä kuormitusta ja ylläpitää hyvinvointia. Pääpaino on asioissa, joihin ihminen pystyy itse vaikuttamaan.
Jokainen ihminen on yksilö ja haasteet työkyvyn ylläpidolle vaihtelevat. Mahdollisuus pysähtyä itsen äärelle voi saada tarkastelemaan työkykyä ja tähän vaikuttavia asioita uusin silmin. Kuntoremonttikurssiin ja Kiila-kuntoutuskurssille osallistuneet ovat kiitelleet muun muassa ohjelman monipuolisuudesta ja kohdatuksi tulemisesta. Myös mahdollisuus kokemusten vaihtoon ja muilta saatuun tukeen on koettu tärkeänä.
Muutosmotivaatiota tukee usein tavoitteellisuus, joka on osa sekä Kuntoremonttikurssia, että Kiila-kuntoutuskurssia. Tavoitteiden asettelu tapahtuu kuitenkin yksilöiden omista toiveista käsin. Kun motivaatio oman työkyvyn perustan vahvistamiseen löytyy, voi tämä heijastua myönteisesti myös työkyvyn muihin kerroksiin.
Jenni Häikiö
Kirjoittaja työskentelee psykologina Peurungassa
Tulossa!
